Esihenkilöt Kempillä -sarjamme jatkuu ja tänään kysymyksiimme vastasi Mikko Törölä, Director, Product Development.

Mikko, kuka on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen Kempillä?

Mäkimaan Tapanin tietämys aihealueesta kuin aihealueesta on ollut vaikuttavaa heti ensimmäisestä kohtaamisesta asti. Taitaa olla yhden käden sormissa ne kerrat, kun Tapanilla ei ole ollut tietoa keskusteltavasta asiasta.

Vaikka ikää on mittarissa jo reilusti yli eläkeiän verran ja Kemppi-vuosiakin takana enemmän kuin itselläni on ikää, niin hän jaksaa sparrata nuorempia insinöörejä ongelmien ratkaisuissa, selvittää tehopuolijohdekomponenttien käyttökelpoisuutta eri applikaatioihin ja rakentaa alkeismalleja projektien tueksi. Tuttu lausahdus, ”Persettä penkkiin ja mitataan”, on jäänyt itsellekin mieleen omilta suunnitteluajoilta. Sitten on yhdessä mitattu ja selvitetty ongelman juurisyy ja löydetty ratkaisu.

 Tapani pitää kaikille uusille Kemppiläisille ”Tapsan Tahteja”. Sisällössä on yli 30 aihealuetta hitsausfysiikasta hitsauslaitteiden mitoitukseen ja opetus jakautuu luentoihin ja käytännön harjoituksiin. Tuo paketti on varsin tukeva perehdytys uusille kemppiläisille siitä, millaisten asioiden kanssa tuotekehityksessä työskennellään.

Mikä omalla Kemppi-urallasi on ollut merkittävä hetki?

Jokaisen tuoteprojektin valmiiksi saaminen on merkittävä hetki niin henkilökohtaisesti kuin yrityksen menestyksen kannalta. Kun projekti saadaan valmiiksi, saadaan siihen käytetyt panostukset ja syntyneet innovaatiot asiakkaiden käyttöön ja tuottamaan liikevaihtoa yritykselle.

Oman Kemppi-urani kannalta varmasti merkittävin hetki oli miten päädyin Kempille. Tein diplomityöni Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa tehoelektroniikan laitoksella projektissa, jossa Kemppi oli mukana. Kun sain diplomityöni valmiiksi v. 2002, keskustelimme professori Heikki Tuusan kanssa jatkosuunnitelmistani ja halukkuudestani jatkaa opintojani tohtoriohjelmassa. Totesin, että nyt on aika siirtyä teollisuuden pariin. Seuraavana päivänä Kempin silloinen tuotekehitysjohtaja Jari Kemppi soitti ja tiedusteli halukkuuttani tulla Kempille töihin. Vastasin myöntävästi ja sillä tiellä olen edelleen. Siitä hetkestä eteenpäin urani on edennyt monien vaiheiden kautta tuotekehitysinsinööristä, sovelluspäällikön, projektipäällikön ja teknologiapäällikön kautta tuotekehitysjohtajaksi. Jokaisesta tehtävästä on tarttunut mukaan oppia, jota voin hyödyntää nykyisessä tehtävässäni. Kehityspolkuni vaiheet ovat luoneet minulle erittäin vahvan kuvan siitä, mitä tuotekehitysprojektiin kuuluu, millaisia osaamisia vaaditaan ja miten ihmisiä pitää ohjata ja kuunnella, että projektit tuottavat laitteita, joita asiakkaat tarvitsevat.

Mitä työpöydälläsi on tänään?

Aamupäivällä keskustelimme erään tehopuolijohdevalmistajan kanssa kehitteillä olevan komponentin ominaisuuksista ja aikatauluista, koska saamme näytteitä testattavaksi ja millaisella aikataululla se olisi tulossa tuotantoversioksi. Syksy on Kempillä tavoite- ja kehityskeskusteluiden aikaa, joten iltapäivällä keskustelin yhden alaiseni kanssa näissä merkeissä. Päivän päätteeksi on vielä käytävä läpi hätäensiapukoulutuksen verkkokurssiosuus ennen parin päivän päästä olevaa lähikoulutusta.

Mistä olet viimeisimmäksi oppinut?

Aloitin syyskuussa opiskelemaan AaltoJOKO valmennuksessa. Ensimmäisellä jaksolla olen saanut tehdä itsetutkiskelua millainen persoona ja johtaja olen ja miten voisin kehittyä johtajana.

Millaista johtaminen on mielestäsi tässä ajassa?

Johtaminen on nykyään enemmän ihmisläheistä, eikä pelkästään asiajohtamista. On oltava läsnä eikä vain sanella tehtäviä ”ylhäältä päin”.

Kemppi on matalan hierarkian organisaatio, täällä ei tarvitse arastella kenen puoleen voi kääntyä, jos on kysyttävää.

Miten Kempin tarina jatkuu?  

Kehitämme ja valmistamme jatkossakin maailman parhaita hitsauslaitteita. Maailmalla trendi vaikuttaa olevan se, että osaavien hitsareiden määrä on vähenemään päin ja automaation lisääntyminen on kasvusuunnassa. Muutokseen on mukauduttava ja kehitettävä laitteista entistä helppokäyttöisempiä ja hitsaustapahtumaan automaattisesti mukautuvampia.

Millaista osaamista tarvitaan mielestäsi tulevaisuudessa?

Tuotekehityksen näkökulmasta tarvitaan elektroniikan, mekatroniikan, ohjelmoinnin, muotoilun, käytettävyyden, hitsauksen ja robotiikan osaamista, mutta ennen kaikkia tarvitaan innokkaita ihmisiä, jotka osaavat soveltaa osaamisiaan ja osaavat tehdä asioita yhdessä.

Mitä itse odotat tulevalta?

Uusia mielenkiintoisia projekteja ja komponenttien saatavuustilanteen normalisoitumista. Viimeiset pari vuotta komponenttien saatavuus on ollut heikompaa kuin oman Kemppi-urani aikaan koskaan aikaisemmin. Tämä on aiheuttanut merkittäviä ponnisteluja niin hankinnalle, tuotekehitykselle kuin tuotannollekin, mutta toistaiseksi kaikesta on selvitty.