”Uranuurtajana” nuorten työllistämisessä: miksi yli 20 vuoden läsnäolo opinahjoissa on Jukan mielestä kannattanut?
15 976 työpäivää Kempillä kerryttänyt henkilöstöohjaaja Jukka Mandelin on rakentanut oppilaitosyhteistyötä viimeiset 23 vuotta suurella sydämellä – ”uranuurtajaksikin” häntä talossa kutsutaan.
“Tie on ollut pitkä, ja jästipäisyyttäkin on tarvittu, mutta se on kannattanut”, Jukka sanoo.
Hän kertoo, että ajatus oppilaitosyhteistyöstä lähti alun perin kummiluokkakuviosta, jota Jouko Kemppi – yksi yrityksen omistajista – oli Kempille kaavaillut.
“Jouko toivoi täältä Lahden lähiympäristöstä peruskoulun puolelta kummiluokkia, jotka vierailisivat vuosittain meillä ja aistin, että tämä on hyvä polku, josta lähteä liikkeelle”, Jukka sanoo.
Kun kummiluokkakuvio otti tuulta alleen ja myöhemmin Kempille saatiin myös työharjoittelijoita lähiammattikoulujen puolelta, Jukan toimelias luonne nosti päätään.
“Ihmettelin, että miksei nämä hyvät tyypit tule meille harjoittelun jälkeen”, Jukka kertoo.
Niin sai alkunsa Kemppi-tutkinto, jossa opiskelijat suorittavat teoriaopinnot Koulutuskeskus Salpauksessa ja käytännön työskentelyn Kempillä – ja samalla sitoutuvat yritykseen tutkinnon puitteissa. Tämän kuvion takana oli Jukka, joka lähti markkinoimaan toteutusta ammattikoulujen lisäksi peruskoulujen yläluokille.
Jo tällöin Jukka peräänkuulutti, että oppilaitosyhteistyö ei voi olla vain ohimenevä projekti, vaan vuodesta toiseen rullaava jatkumo.
“Tiesin, että meidän pitää olla Kemppinä jatkuvasti näkyvillä, jos haluamme olla oppilaiden huulilla, kun siirtyminen työelämään tulee heille ajankohtaiseksi”, Jukka summaa.
Nuoret saavat maistiaisen työelämästä jo valintavaiheessa
Ja Jukka oli oikeassa! Tänä päivänä Kempillä käy vuosittain 40–100 harjoittelijaa; TET-harjoittelijoita, työssäoppijoita, työkokeilijoita, ”tienaa ja harjoittele” -nuoria sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevia. Lisäksi kemppiläisten osaamista laajennetaan oppisopimuskoulutuksella.
Jukka haluaa, että nuoret saavat talosta enemmän kuin “käytännön työkokemuksen” – hän haluaa tarjota eväitä työelämään laajemminkin. Ennen valintapäätöstä työssäoppijat- ja harjoittelijat käyvätkin todenmukaisessa, mutta luonteeltaan rennossa työhaastattelussa.
“Monelle se on ensimmäinen kerta työhaastattelussa ikinä. Mielestäni on tärkeää, että he saavat autenttisen kokemuksen, oikeanlaisessa miljöössä. Se vie heidän työelämäosaamistaan taas piirun verran eteenpäin”, Jukka sanoo.
“Tässä tehdään samalla yhteiskuntaduunia”
Jukka kokee aina olleensa oppilaitosyhteistyöhommassa koko teknologiateollisuuden asialla.
Hän kuvaa tekemäänsä työtä “yhteiskuntaduuniksi” – siksi hän on vuosien varrella käynyt ympäri Suomen maata kouluilla puhumassa, on aktiivinen työelämätoimikunnan jäsen OPH:ssa sekä toimii Koulutuskeskus Salpauksen tekniikan- ja luonnonvara-alueiden koulutusneuvottelukunnan puheenjohtajana.
“Koen, että Kempillä on vastuu alan suunnannäyttäjänä siinä, että me kerromme työtehtävistä ja kasvatamme oppilaiden sekä opettajien tietoisuutta koko alasta. Mielestäni olemme huolehtineet yhteiskuntavastuusta erinomaisesti tällä saralla”, Jukka sanoo.
Hänen mukaansa oppilaitosyhteistyön tavoite on ollut alusta saakka varsin selkeä: “Kyse on hyvän henkilöstön saamisesta”, Jukka kiteyttää.
“Teknologiateollisuuteen tarvitaan 13 000 työntekijää vuosittain. Siksi koen tärkeäksi, että kerromme millaista työ Kempillä on ja pidämme itsemme strategisesti tapetilla”, hän jatkaa.
Myös työkokeiljioiden työllistäminen ja TE-palveluiden kanssa tehtävä yhteistyö on Jukan mielestä win-win molemmille osapuolille – “Ihmiset saavat töitä, ja meidän 30 hengen työhönopastajaporukka pääsee jatkuvasti vahvistamaan taitojaan”, Jukka kertoo.
Miksi oppilaitosyhteistyöhön on kannattanut satsata? Jukka kertoo 3 hyötyä
Kempin satsaus oppilaitosyhteistyöhön on poikinut yhteensä 57 vakituista työsuhdetta! Jukka on päässyt myös itse näkemään monenlaisia urakehityspolkuja esimerkiksi tuotannosta toimihenkilöpuolelle.
Pian eläkepäivilleen siirtyvä Jukka on tehnyt itsekin varsin mittavan 43 vuoden työuran talossa.
”Kemppi on hyvä työnantaja ja huolehtii ihmisistään. Siksi minäkin olet täällä koko työurani viihtynyt”, Jukka summaa.
Mitä hyötyä yli 20 vuoden tienraivauksesta oppilaitosyhteistyön saralla on ollut?
#1 Kemppi tunnetaan nimeltä jo peruskouluissa
Tiivistä yhteyttä oppilaitosten opettajiin pitänyt Jukka on viime vuosien aikana saanut kuulla pitkäjänteisen työnsä ilahduttavista tuloksista: Kemppi tunnetaan nimeltä jo useimmissa Päijät-Hämeen peruskouluissa.
Jukan mukaan matka on kuitenkin vielä kesken ja tietoisuuden kasvattamistyötä on edessä!
”Kemppi tunnetaan koko ajan paremmin, ja melko hyvin jo tiedetään mitä meillä tehdään ja millaisissa olosuhteissa toimitaan. Olemme oikealla polulla”, Jukka sanoo.
”Lahden kaupungin ja Teollisuusseuran lanseeraaman kummiyritystoiminnan kautta tunnettavuus tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa vielä lisää”, hän jatkaa.
#2 Helpotusta työvoiman saantiin kinkkisessä markkinassa
Tärkeintä oppilaitosyhteistyössä Jukan mukaan on saada nuoret kiinnostumaan yrityksestä työnantajana, jotta tulevaisuudessa voi “poimia rusinat pullasta”.
“Nyt on työntekijöiden markkinat. Olemme olleet läsnä oppilaitoksissa jo vuosien ajan, ja onnistuneet saamaan nuoret kiinnostumaan meistä työpaikkana, mikä on tuonut huomattavaa helpotusta motivoituneen työvoiman saantiin”, Jukka sanoo.
“Yksikin meille työllistynyt henkilö kertoi, että on odottanut 15 vuotta, että pääsisi Kempille töihin – se ilahdutti kovasti”, hän jatkaa.
#3 Verkostoilla on väkevä vaikutus – “olen saanut ääneni kuuluviin”
“Pitkäjänteisen yhteistyön kautta olemme saaneet huomionosoitusta merkittäviltä tahoilta, kuten SAK:lta ja Teollisuusliitolta. Lisäksi olemme voittaneet Hämeen esimerkillinen työnantaja -palkinnon!”, Jukka iloitsee.
“Vuosien aikana olen saanut rakennettua laajan verkoston Kempille ja samalla oman ääneni kuuluviin oppilaitoksissa. On kiva, että minulle on annettu aikaa panostaa tähän ja olen saanut vapaasti luoda suhteita ihmisiin oppilaitoksissa. Ilolla jätän tämän työn hyviin käsiin täällä”, Jukka summaa.